Hae
Kohti vastuullisuutta

Nämä ovat turvallisuusvaalit

Edessä häämöttävät historian ensimmäiset aluevaalit vajaan kolmen viikon päästä. Ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikolla. Sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastustoimea ollaan uudistamassa. Aiemmin kuntien vastuulla olleet palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Tämä tarkoittaa monille työnantajan vaihtumista. Yli puolelle kansalaisista on tutkimusten mukaan edelleen epäselvää, mistä aluevaaleista on kyse. Minulle nämä ovat turvallisuusvaalit: miten elintärkeät arkea tukevat palvelut järjestetään tulevaisuudessa. Hyvinvoinnin taustalla on kokonaisturvallisuus. Turvallisuudentunnetta tukevat sujuva arki, maan sisäinen turvallisuus ja viime kädessä jopa kansainvälinen turvallisuustilanne.

 

Pelastustoimella kokoaan isompi merkitys

Hyvinvointialueiden kokonaisbudjetista pelastustoimen osuus on vain n. 3%. Kirjoitin edellisessä blogissa, että Ilmastokriisin nopea eteneminen tulee vahvemmin ottaa varautumisessa huomioon lisääntyvine myrskyineen ja vedenpinnan nousuna. Turvallisuuden sisältö on jatkuvassa muutoksessa sen perusteella, mitkä uhat ja ongelmat nousevat milloinkin esille sekä miten arvotamme niitä.

 

Olen  kirjoittajana, tutkijana ja vastuuviestijänä seurannut kokonais- ja sisäisen turvallisuuden kysymyksiä parikymmentä vuotta naisiin kohdistuvan katuväkivallan pelosta kameravalvonnan problematiikkaan sekä yhteiskuntavastuun kysymyksiin. Pelastustoimella on kokoaan isompi merkitys turvallisuuteen ja hyvinvointiin, ja se on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta tuovaa palveluverkostoa. Siksi nämä aluevaalit ovat ennenkaikkea turvallisuusvaalit.

 

Mielestäni aluevaalien teemoissa ja keskusteluissa on pelastustoimi jäänyt lapsipuolen asemaan. Pelastustoimen järjestäminen maksaa veronmaksajille n. 600 miljoonaa euroa. Pelastustoimella ja aluevaltuutetuilla on 80 miljoonan rahoitus- eli toimintavaje ratkaistavanaan. Tämä 80 miljoonaan euron toimintavaje muodostuu toimintavalmiuden puutteesta, varallaolojärjestelmän muutoksista ja öljyntorjunnan rahoituksen muutoksista. Koulutustarve on tulevaisuudessa valtava. Pelastustoimella on 1000 pelastajan työvoimapula.

Nämä ovat turvallisuusvaalit

Katse pelastustoimeen. Pelastustoimen uudistuksen tulee vastata muuttuvaan uhkamallistoon arkipäivän onnettomuuksista laajamittaisiin kriiseihin. Laajoihin kriiseihin varautuminen lähtee pelastushenkilöstön oikeasta resurssoinnista, koulutuksesta ja digitaalisen yhteiskunnan uhat ja mahdollisuudet huomioivasta riskinhallinnasta. Huoli taloudellisesta selviämisestä ja terveyspalveluiden saatavuudesta vaikuttavat arjen turvallisuudentunteeseen. Hyvinvoinnin taustalla on kokonaisturvallisuus ja tiiviimpi viranomaisyhteistyö, maantieteilijä Paula Hoffrén kertoo.

 

Turvallisuustilanne muutoksessa

Lähialueiden turvallisuustilanne on mutkistumassa. Europarlamentaarikko Ville Niinistö näkee tuoreessa tiedotteessaan, että geopoliittisen vallankäytön kasvaminen Euroopassa ja sen ulkopuolella on palauttanut pöydälle hyvin perinteisiä kysymyksiä alueellisista turvallisuusrakenteista ja niiden vakaudesta. Oma harkintani on kääntynyt siihen, että näytän Nato-jäsenyydelle vihreää valoa, Niinistön keltaisen sijaan. Ei ole syytä odottaa viittä vuotta jäsenyyden hakemisessa.

Vaikka aluevaaleista onkin kysymys, minä näen kokonaisturvallisuuden tärkeänä näkökulmana. Puolueiden on nyt herättävä. Varautumisen yhteistoimintamalli pitää päivittää vastaamaan muuttuvaa uhkakuvastoa. Varautumisen yhteistoimintamallissa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Kuten edellisessä blogissani kirjoitan, kokonaisturvallisuus on tavoite, jossa valtion itsenäisyyteen, väestön elinmahdollisuuksiin ja muihin yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhat ovat hallittavissa.

Pelastustoimen varautuminen, ennakointi ja riskinhallinta ovat keskiössä. Pelastustoimella on kokoaan isompi merkitys turvallisuuteen ja hyvinvointiin ja se on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta tuovaa palveluverkostoa. Siksi nämä aluevaalit ovat ennen kaikkea turvallisuusvaalit.

– – – – –

Olen ehdokkaana aluevaaleissa Varsinais-Suomessa sitoutumattomana Vihreiden listalla. Olen pelastustoimen puolestapuhuja ja vaaliteemastani voi lukea lisää kotisivuillani.

Aluevaaleissa kyse tärkeiden lähipalveluiden järjestämisestä

Suomen ensimmäiset aluevaalit pidetään 23.1.2022 ja ennakkoäänestys on kotimaassa 12. – 18.1.2022. Aluevaaleissa on kyse todella tärkeiden lähipalveluiden järjestämisestä. Varsinais-Suomen Vihreät pyysi yllättäen minua ehdokkaakseen ja asetti minut ehdolle 11.11.2021. Lähdin ehdolle, koska olen kirjoittajana, tutkijana ja vastuuviestijänä seurannut kokonais- ja sisäisen turvallisuuden kysymyksiä parikymmentä vuotta naisiin kohdistuvan katuväkivallan pelosta kameravalvonnan problematiikkaan sekä yhteiskuntavastuun kysymyksiin. On hienoa olla mukana osaavien ja koulutettujen vihreiden ehdokkaiden joukossa. Joukossa on myös sote- ja pelastusalan osaajia, jotka päivittäisessä työssään ovat tekemisissä hyvinvointipalveluiden kanssa. Itse edustan tutkimuksellista ja viestinnällistä taustaa ja haluan kiinnittää myös huomiota tutkimusrahoituksen turvaamiseen hyvinvointialueella.

 

Mistä kyse aluevaaleissa

Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle, jotka muodostuvat pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta.

Uudistuksessa on kyse sekä palvelujen rakenteellisesta että sisällöllisestä uudistamisesta. Tavoitteena on:

  • turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville
  • parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta
  • kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja
  • turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti
  • vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja
  • hillitä kustannusten kasvua

Uudet aluevaltuutetut päättävät palvelustrategiasta, kuten palveluverkoston periaatteista, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen talousarviosta eli siitä, mihin rahoja suunnataan. Lisäksi tehtäviin kuuluu jäsenten valitseminen eri toimielimiin.

 

Huomioni Pelastustoimessa

Kansalaisille pelastustoimen uudistuksen on tarkoitus näkyä yhdenmukaisempina ja laadukkaimpina palveluina koko maassa.

Kiteytys omasta vaaliteemastani

Pelastustoimen uudistuksen tulee mielestäni vastata muuttuvaan uhkamallistoon arkipäivän onnettomuuksista laajamittaisiin kriiseihin. Laajoihin kriiseihin varautuminen lähtee pelastushenkilöstön oikeasta resurssoinnista, koulutuksesta ja digitaalisen yhteiskunnan uhat ja mahdollisuudet huomioivasta riskinhallinnasta.

Huoli taloudellisesta selviämisestä ja terveyspalveluiden saatavuudesta vaikuttavat arjen turvallisuudentunteeseen. Hyvinvoinnin taustalla on kokonaisturvallisuus ja tiiviimpi viranomaisyhteistyö.

 

Aluevaaleissa kyse tärkeiden lähipalveluiden järjestämisestä

Olen ehdokkaana aluevaaleissa 2022 Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.

 

Mitä tarkoitetaan kokonaisturvallisuudella

Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Elintärkeitä toimintoja ovat

  • Johtaminen
  • Kansainvälinen ja EU-toiminta
  • Puolustuskyky
  • Sisäinen turvallisuus
  • Talous, infrastruktuuri, huoltovarmuus
  • Väestön toimintakyky ja palvelut
  • Henkinen kriisinkestävyys

Kokonaisturvallisuus on siis tavoite, jossa valtion itsenäisyyteen, väestön elinmahdollisuuksiin ja muihin yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhat ovat hallittavissa.

Kokonaisturvallisuuden huomioimisen avulla elintärkeät toiminnot turvataan normaalioloissa, häiriötilanteissa (esim. sähkökatkot, myrskyt, onnettomuudet ja tulvat) ja poikkeusoloissa (esim. sota tai sodan uhka, suuronnettomuus, taloudellinen kriisi).

Kansalaisten kannattaa varautua omatoimisesti tulipaloihin ja pitkiin sähkökatkoihin. Kun varaudutaan onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin, pärjäätään poikkeusoloissa paremmin. Turvallinen arki kuuluu kaikille. Erityisryhmien, kuten ikäihmisten, muistisairaiden ja omaishoitajien turvallisuudesta tulee huolehtia. Syrjäytyminen voi olla paloriski. Henkilöitä on vaikea saada ymmärtämään, että  oman toiminnan seurauksena voi aiheutua vakavia vammoja tai kuolema joko itselle tai muille.

 

Sisäinen turvallisuus tuo vakautta

Sisäinen turvallisuus on sitä, että jokainen yhteiskuntamme jäsen voi nauttia oikeuksistaan ja vapauksistaan ilman pelkoa rikoksista, onnettomuuksista, häiriöistä tai muista huolta aiheuttavista ilmiöistä.

Turvallisuus on jatkuvassa muutoksessa sen perusteella, mitkä uhat ja ongelmat nousevat milloinkin esille sekä miten arvotamme niitä. Tämä on se teema, jota erityisesti haluan aluevaltuutettuna korostaa.

Turvallinen arki ja kaupunkiturvallisuus kuuluu myös naisille. Tutkimusalaani pelonmaantieteeseen voi tutustua kotisivuillani.

Tuoreen tutkimuksen mukaan katuväkivallan pelko on viime vuosina hieman laskenut.

 

Mitä tarkoitetaan muuttuvalla uhkakuvalla

 

Väestöryhmien turvallisuus

•    Tiedonvälityksen nopeus ja avoimuus kasvaa
•    Sosiaalisen median rooli on merkittävä
•    Turvattomuuden tunne jakautuu epätasaisesti
•    Ikääntymiseen liittyvät turvallisuusongelmat lisääntyvät
•    Tapaturmakuolleisuus laskee
•    Negatiivinen suhtautuminen maahanmuuttajiin kasvaa

Inhimillinen turvallisuus

•    Kokonaisrikollisuus vähenee, mutta polarisoituu
•    Väkivallan kokonaismäärä vähenee
•    Merkittävin väkivallan selittäjä on edelleen alkoholi
•    Kyberrikollisuuden osuus kasvaa
•    Terroriuhka kasvaa
•    Sosiaalinen koheesio vähenee

Sisäisen turvallisuuden skenaariossa on havaittavissa erilaisia kehityskulkuja. Vaikka kyberturvallisuus on tärkeä osa varautumista muuttuviin turvallisuusuhkiin, haluan muistuttaa, että se on vain yksi osa kokonaisturvallisuutta.

Osa arjen turvallisuutta on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö. Se on yksi alueeni vetovoimatekijä.

 

Sisäisen turvallisuuden strategiaa tulee päivittää

Muuttuvaan uhkakuvastoon on tullut mukaan koronakriisin tapainen terveyttä uhkaava globaali pandemia. Terrorismin kasvaneesen uhkaan toivottavasti osataan jo varautua kypsemmin ja aikuismaisemmin kuin Turun tapaukseen. Kirjoitin tästä blogikirjoituksen omille sivuilleni.

Ilmastokriisin nopea eteneminen tulee vahvemmin ottaa varautumisessa huomioon lisääntyvine myrkyineen ja vedenpinnan nousuna.

Muuttuvaan uhkakuvastoon ja sisäisen turvallisuuden määritelmään tulee jatkossa lisätä vesiturvallisuus. Vesiturvallisuudella tarkoitan tässä yhteydessä elintärkeän juomakelpoisen vedensaannin turvaamisen ja pilaantumisen estäminen pohjavesi- ja muissa merkittävissä vesistöissä. Digitaalisen ja sähköistyvän yhteiskunnan kääntöpuolena on paine lisätä kaivosteollisuutta Suomessa. Suuronnettomuuden uhka ja riski elintärkeiden puhtaiden vesiemme läheisyydessä kasvaa. Olen kirjoittanut aiheesta edellisessä blogissani.

Vaikka Varsinais-Suomessa ei tällä hetkellä ole kaivosvarausta tärkeän vesistön äärellä, tämä mahdollisuus tulee huomioida varautumissuunnitelmassa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien lisääntyvien tulvien ja myrkyllisten hulevesien eteneminen kaivosalueelta on todellinen tulevaisuuden uhka vesiturvallisuudelle ja siihen sisältyy suuronnettomuuksien riski.

Pelastustoimi on avainasemassa. Aluevaaleissa on kyse tärkeiden lähipalveluiden ja arkiturvallisuuden järjestämisestä.