Hae
Kohti vastuullisuutta

Viikonloppuisin on aikaa lukea lehteä

Meillä Kaarinan city-pappilassa on hyvä työnjako aamiaisten suhteen. Mieheni vastaa viikolla koululaisen aamiaisesta ja minä puolestani rakennan viikonloppuisin runsaamman aamiaisen tai brunssin. Kävin eilen hakemassa Leipomo Mannasta lauantai-aamua piristämään porkkanakakun viipaleet, jotka osoittautuivat erittäin maukkaiksi. Olen tilannut jälleen pojalleni Turun Sanomien viikonloppulehdet paperisena ja lehtiä on koko perheen mukava lukea aamiaisen ohella. Tänään liitteessä oli minulle kaupunkimaantieteilijänä erittäin kiinnostava artikkeli. Haastateltava toteaa, että kaupunkisuunnittelu -keskustelua käyvien joukkoon ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa pääsyä kuin harvoilla ja valituilla. Syvennyin juttuun tarkemmin, koska viikonloppuisin on aikaa lukea lehteä huolellisemmin.

 

Loistavia leivonnaisia viikonlopun tarjoiluihin

Jos ei ole syystä tai toisesta aikaa itse leipoa viikonlopun tarjoamisia, tarjoaa turkulainen Leipomo Manna hyvän vaihtoehdon. Päädyin ostamaan aamiaispöytään jälkiruoaksi porkkanakakkua. Siitäkin huolimatta, että Runebergin tortut olivat houkuttelevan näköisiä ja juuri niin kauniita ja ryhdikkäitä muodoltaan kuin niiden pitää ollakin. Kodissamme on Runebergista väitellyt tuore tohtori, alamme syödä torttuja jo hyvissä ajoin. Siksi valinta osui toiseen leivonnaiseen.

 

Leipomo Mannassa on näyttäviä ja hyviä leivonnaisia. Pienleipomosta saa juureen leivottuja leipiä ja leivonnaisia ja ne ovat tehty kotimaisesta, lähialueiden luomutilojen viljasta.

 

Viikonloppuisin on aikaa lukea lehteä

Aamupalalla porkkanakakkua, vuoksenpiirakoita, smoothie, kahvia, tuoremehua ja sanomalehti. Kotiini on tilattu viikonlopun paperilehdet ja viikolla digilehti.

 

Parasta porkkanakakkua. Päällä on hunajamarinoituja kokonaisia pähkinöitä.

 

Rakennettu ympäristö puhututtaa

Viikonloppuisin on aikaa lukea lehteä tarkemmin ja syventyä joihinkin yksittäisiin artikkeleihin. Loistavaa porkkanakakkua ja aamukahvia juodessani luin Turun Sanomien extra-liitteestä Kaupungit tarvitsevat myötätuntoa -juttua. Tila- ja konseptisuunnittelija Margit Sjöroos ottaa osaa tämän päivän kaupunkisuunnitteluun.

Margit Sjöroos on suunnitellut esimerkiksi hotellien, vanhainkotien ja koulujen sisätiloja aistiystävällisiksi. Sjöroosin Stress free arean aistiystävälliseen suunnitteluun tutustuin ensimmäistä kertaa vuonna 2010, kirjoittamassani Umamin blogikirjoituksessa. Tämän päivän lehtijutussa  Sjöroos ottaa kantaa kaupunkisuunnitteluun, jossa hänen mielestään suunnitellaan ja rakennetaan liian paljon korkeita ja tiiviisti rakennettuja kaupunkiympäristöjä. Sjöroosin mielestä ihmisten hyvinvoinnin kannalta parempaa suunnittelua olisi myötätuntoinen ja aistiystävällinen ympäristö. Hän perustelee näkemyksiään useilla tutkimuksilla, joissa todetaan ihmisten voivan tällaisissa rakennetuissa ympäristöissä hyvin.

Viikonloppuisin on aikaa lukea lehteä

Tila- ja konseptisuunnittelija Margit Sjöroos ottaa kantaa kaupunkisuunnitteluun. Hänen mielestään nykyisin kaupungit ovat liian tiiviisti ja korkeasti rakennettuja, monotonisesti suunniteltuja, täynnä melua, tuulitunneleita ja liiallista digitaalista valoviestintää.

 

Vähemmän stressiä kaupunkiympäristössä

Margit Sjöroos ottaa jutussa kantaa kaavoitukseen, jossa hänen mielestään ei huomioida riittävästi aivojen ja aistien hyvinvointia. Rakennetun ympäristön stressitekijöitä voitaisiin helposti vähentää.

Olisi  tärkeää pohtia, millaiset periaatteet ja arvot valintoja ohjaavat. Tätä keskustelua käyvien joukkoon ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa pääsyä kuin harvoilla ja valituilla”, toteaa Sjäroos.

Kuka saa ottaa kantaa kaupunkisuunnitteluun Suomessa

Tartun Sjöroosin viimeiseen väittämään. Kaupunkimaantieteen tutkijan (FM) koulutuksen saaneena seuraan alan keskustelua melko tiiviisti. Sjöroos on siinä oikeassa, että asiantuntijoina esiintyvien henkilöiden paletti päämedioissa on pysynyt melko suppeana parinkymmenen vuoden aikana. Siinä missä kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaraa haastatellaan tiiviisti alan uutisiin, omaa professoriani Hille Koskelaa en ole nähnyt televisiossa kommentoimassa pitkään aikaan. Kaupunkikulttuuria koskevaa uutisointia kommentoi ennemminkin professori Laura Kolbe, historian alan tutkijana. Professori Sami Moisio edustaa nykyisin Helsingin yliopistoa, opintonsa aloitti Turun yliopiston maantieteen laitoksella. Kaarin Taipaletta näkee toisinaan kaupunkisuunnittelun keskusteluissa. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori (Urban studies) edellisistä poiketen. Viime viikolla Helsingin Konepajan asuinalueen kaupunkisuunnitteluun liittyvässä uutisessa oli haastateltu tutkijatohtori Johanna Liliusta Aalto yliopiston arkkitehtuurin osastolta. Tämä on harvinaisempaa, sillä yleensä kaupunkibrändäystä kommentoivat brändäystä ihailevaan sävyyn ja löytyvät Kauppakorkean puolelta. Lilius puolestaan kommentoi, että kaupunkikehitys on johtamassa vääjäämättömästi yhteiskuntaluokkaerojen kasvamiseen ja on huolissaan siitä, millaiseen asumiseen nuorilla on tulevaisuudessa varaa.

Merkillepantavaa on se, että missä luuraavat turkulaiset asiantuntijat? Onko niin, että toimittajien listoilta löytyy vain Helsingin yliopistoista valmistuneita? Turun paikallisuutisissa toisinaan haastatellaan toista professoriani Harri Anderssonia. Kaupunkiturvallisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta keskusteltaessa esimerkiksi Porin Suomi-Areenassa, olen vuosia ihmetellyt, miksi Suomi-Areena nostaa pelkästään kyberturvallisuuden professori Jarno Limnélin alan asiantuntijan rooliin. Muitakin olisi ja on hyvä muistaa, että kyberturvallisuus on vain yksi osa kokonaisturvallisuutta. Tässä yhteydessä haluan muistuttaa myös, että ansiokasta kaupunkitutkimusta on tehty ja tehdään edelleen Turun yliopiston maantieteen laitoksella. Kaupunkimaantiedettä voi edelleen opiskella myös Turussa, ei vain Helsingissä, kuten jossain web-suvustoilla väitetään.

 

Valtapolitiikkaa?

Perheessäni on valtapolitiikkaakin tutkinut valtiotieteen tohtori. Näenkin tässä edellisessä pohdissani hyvän väitöskirja-aiheen jollekin, missä määrin poliittinen suuntautuneisuus vaikuttaa asiantuntijan julkisuudessa esiintymisten määrään mediassa, sisältöihin ja toimitusten listauksiin alan asiantuntijoista. Missä määrin entisten ja nykyisten päätoimittajien arvot ohjaavat, ketkä asiantuntijat esiinnostetaan kaupunkisuunnittelu-keskustelun keskiöön.

Pidänkin hyvänä, että kuplan ulkopuolelta nousee (tai nostetaan Turun Sanomien johdosta) henkilö kommentoimaan ja tuomaan uutta näkökulmaa kaupunkikeskusteluun, kuten Margit Sjööroos tekee. Nimittäin oma suuntautuneisuus alan opinnoissa Turun yliopistossa liittyi myös psykologiaan, erityisesti kognitiivisiin prosesseihin, mielikuviin, viihtyisyyden tutkimiseen kaupunkiturvallisuuden näkökulmasta. Olen kirjoittanut useita alan kolumneja sanomalehtiin vuosien aikana. Kolumneja voi lukea kotisivuiltani.

Uusin seurattavani henkilö liittyen kaupunkisuunnitteluun on kaarinalainen valtuustopolitikko Marjo Uotila. Hän tekee hyvää työtä IntbauFinland järjestössä, joka edistää keskustelua siitä, kuinka luodaan ihmiselle parempia rakennettuja ympäristö perinteisiin pohjautuvalla rakentamisella, arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla.

 

 

Yksi kommentti

  1. Margit Sjöroos kirjoitti:

    Lämmin kiitos ihanasta artikkelista ja että näet näitä asioita, joita tuon ja myös Marjon kanssa – saan olla myös INTBAU Finlandissa hänen varapuheenjohtaja ja pidämme yllä arkkitehtuurikapina-faceryhmää. Tällä hetkellä olen myötätunto-konseptia viemässä Helsingissä jo toiseen kaupunginosaan koululaisten iltapäiväkerhossa sekä tulossa kaupunkiin liittyvä tutkimus:) – Kiitos, että tuot esille, vaikutat ja olet rohkea – siinä on kauneus:)! Ihanaa kesää:)!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *